perjantai 20. lokakuuta 2017

Melko lailla valmis


Se alkais kuulkaa olla valmis! Tänään talo virallisesti luovutettiin Design-Talolta meille. Suojapaperit on kuorittu lattioilta pois, pikkasen näytettiin vielä imuria ja moppia lattioille. Kaikki listatkin ovat jo paikoillaan. Luovutuksen yhteydessä puutelistaan kirjattiin muutamia pikkujuttuja, muunmuassa sadevesiputkea puuttuu yhdeltä kulmalta metrin verran ja keskuspölynimurin imuputkea ei ole näkynyt missään... samoin sisäpuolelta oikeanvärinen pääovikin ehti jo tontille ja se käydään vielä vaihtamassa vääränvärisen tilalle.


Villen raksalippis ja hanskat ovat menneet aikamoisen mankelin läpi viimeisen kahdeksan kuukauden aikana. Vaikka unettomia tai ainakin hyvin lyhyiksi jääneitä öitä on rupeamaan mahtunut, on kaikki sujunut enemmän kuin hyvin. Täysin aikataulussa, täysin budjetissa sekä hyvällä työnjäljellä ja ammattiylpeydellä tehtynä. Tarkkoja ollaan oltu, mutta tässä kohtaa hymyilee ainakin (vielä) tyytyväinen asiakas.

 Nyt odotellaan enää takaneduspellin asentajaa leventämään pellin aukkoa sen verran, että sujahtaa oikealle paikalleen - ei ole kuin muutamasta sentistä kiinni. Sen jälkeen onkin vuorossa käyttönottokatselmus, muuttolupa ja muutto!







perjantai 13. lokakuuta 2017

Parvekkeet valmiit




Talon molemmille parvekkeille on asennettu kaiteet. Nyt on kaikki ulkopuoliset tilpehöörit paikoillaan. Tuo pergolapalkisto näyttää pohjamaalatun talon rinnalla puunvärisenä vähän hassulta, mutta yleisilme rauhoittuu ensi kesänä, kun koko höskä maalataan valkoisella. Noita kulman vapaita palkkeja pitkin laitetaan kasvamaan villiviini, ja niihin saa myös kivasti riippumaton tai riipputuolit.


Kaiteet tulivat osana Design-Talon muuttovalmista pakettia.  Ne on valmistanut toiveidemme mukaan Grado. Toiveemme olivat: tukeva, turvallinen ja tummanharmaa. Lopputulos on jees: tämän ison parvekkeen kohdalla tuo pitkä sivu myötää muutaman sentin (ymmärrettävää kyllä, koska avoparvekkeen mitat ovat 3 x 7 metriä). Alareunastakaan ei mahdu koiran pieni pää. Tummanharmaa metallikaide "uppoaa" näkymään hyvin ja tuo hieman modernia ilmettä tähän torppaan.


Pesutilojen kautta käytettävä pikkuparveke on sekin ihan reilun kokoinen eli 2 x 5 metriä kooltaan. Tähän nurkkaan on suunniteltu ulkoporeallasta. Vedet, sähköt ja kantavuus tajuttiin onneksi suunnitella etukäteen, vaikka allasta ei ole tilattu - ehkä yhteiseksi joululahjaksi?




Pikkuparvekkeelta näkee ison parvekkeen kulman. Hetken suunnitteluvaiheessa mietimme, että tehdäänkö parvekkeet yhdistävä kulkusilta, mutta totesimme sen varjostavan keittiön ikkunaa liikaa. Molemmat parvekkeet ovat kuitenkin reilun kokoisia, niin riittäkööt näin.

tiistai 10. lokakuuta 2017

No ne portaat



Bye bye kiikkerät ja jyrkät raskaportaat! 

Portaiden asennus nostatti kevyttä (tuskan)hikeä nostatti sekä porrasasentajille että paikalle olleelle puusepälle että Villelle. Raa'alla lihasvoimalla ja muutamalla kuormalavalla saatiin portaat tipautettua paikoilleen. Yksi ilmanvaihtoreikä osui sopivasti reisipuun kohdalle, joten sekin siirrettiin lennossa alaspäin. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin, Westwoodin portaat istuvat porraskuiluun kuin hanska. 



Portaat ovat umpinaiset (niiden alle jää kätevä porraskomero eli Harry Potterin koti, kuten siskontyttöni totesi). Reisipuut ja kaiteet ovat valkoiseksi maalattua mäntyä. Askelmat ovat valkolakattu tammea, joka sopii hienosti parkettiimme.



Kompromissit kuuluvat rakentamiseen. Tämän verran annoimme periksi alkuperäisestä toiveesta saada täysin suorat portaat. Ilmansuuntien, näkymien ja rakennuksen ulkomittojen rajatessa asiaa oli pakko kiepauttaa portaiden yläosaan 90 asteen käännös. 



Käännöksen jälkeen aukeaa onneksi tämä näkymä, pariovista pääsee aurinkokannelle eli isolle avoparvekkeelle.  Yläaulasta tulee Netflix-lounge teineille.

perjantai 6. lokakuuta 2017

Näkymät aukeavat


Kaikki ikkunat on nyt vihdoin avattu Intello-kankaan takaa, joten on aika tarkistaa näkymät. Tämä on suoraan ulko-ovelta sisään astuttaessa. Pitkulaisen ikkunan takana kasvavat nuori vaahtera ja vähän vanhempi pihlaja.


Keittiön oviaukosta näyttää tältä.


Eteisestä johtavasta oviaukosta olohuoneeseen. Tästä näkee syyn, miksi olohuoneen ikkuna on iso ja yhtenäinen, vaikka suurin osa talon muista ikkunoista on pienempiä ja jakopuitteellisia: ikkunan takana olevan lasiterassin puitteet jakavat näkymän samalla tavalla kuin jos ikkuna itse olisi jakopuitteellinen.


Työhuoneen pariovilta olohuoneeseen.


Työhuoneen pariovilta työhuoneeseen ja sen läpi ylärinteen vanhaan kiviaitaan.


Yläkerran pesutilojen ovelta makuuhuoneiden läpi.



Saunan lauteiden nurkasta takametsään.

Täytyy sanoa, että melko lailla erinomaisesti onnistuttiin ikkunoiden sijoittelussa. Näkymät ovat mitä parhaimmat ja sopivimmat tonttiin nähden.


maanantai 25. syyskuuta 2017

Vähän niinku ranchilla


Nyt ei puutu enää monta palaa tästä talosta! Tänään saatiin terassilasitus paikalleen, lasitushan otettiin osana Design-Talon muuttovalmista talopakettia, joten helppoa oli tämäkin homma. Eipä siinä asennuksessa kauan Lumonin miehillä kestänyt. Jälki on siistiä ja tarkkaa.


Valitsimme puitteelliset, sivuunliukuvat lasit. Niissä on hauskalla tavalla sama visuaalinen ilme kuin osassa talon ikkunoita - korkeita ja kapeita tummilla kehyksillä. Ehkä pieni tuulahdus myös entisaikojen lasiverantoja puitteiden ansiosta? Puitteiden ja liukukiskojen väri on sama kuin talon muunkin "tilpehöörin" eli perustummanharmaa (RR23).



Lasit liukuvat auki terassin joka seinustalla, pisimmällä sivulla kahdessa osassa keskipalkista molempiin suuntiin. Pakolliset kiinteät lasiosuudet sijoitettiin terassin kulmiin, jolloin niihin voi sijoittaa kätevästi vaikka huonekalun, ison kukkaruukun tai korin. 


Vetokahvat ovat melko lailla eleettömät, mutta tukevat. 

Ja lasiterassihan on valtava, 20 neliömetriä. Ah, kyllä kelpaa!

maanantai 18. syyskuuta 2017

Millipeliä ja yksityiskohtia


Riemuvoitto! Se on millipeliä, mutta onnistui! Tiskialtaan ja täsmälleen välipuitteen kohdalle suunnitellun hanan taakse sijoitettu avattava ikkuna mahtuu juuri aukeamaan hanan rungon yli. Jeee!!! Muutaman hetki piti rauhassa tuumia keittiökalusteiden lopullista korkoa; yläpuolelta rajoitti tuo ikkunan alareuna ja alapuolelta taas tason alle sijoitettavan astianpesukoneen kalusteoven korkeus. 


Myös seinäkiinnitteiselle liesituulettimelle löytyi lopulta sopiva korkeus, joka natsaa ikkunan puolivälin kanssa. Liesituuletin on 90 senttiä leveä, vaikka induktiotaso ja uuni sen alla ovat ihan sitä normia eli 60 cm. Tämä oli sekä ulkonäkö- että imupinta-ala-asia (onpa hauska sana!).  Tuolla seinällä ei ole yläkaappeja ja alakaapistot ovat 73 cm syviä, joten lieskan massiivisuus tasapainottaa näkymää.

Mehän emme ottaneet keittiötä Design-Talon kautta, vaan irrotimme sen omaksi urakaksemme. Niinpä kasasimme ja asensimme siis itse kaikki keittiön ja pesutilojen kiintokalusteet.  Hyvin onnistui, vaikka ei ihan IKEA-tasoa nuo kokoamisohjeet olleet. Kaikissa näissä tiloissa (keittiö, wc:t, pesutilat) on täsmälleen samat kiintokalustevalinnat: mattavalkoiset Mano-kaapistot ja valkovahatut massiivitammitasot. Elämysvessat ja yllättävät tehosteet  eivät ole ihan se meidän juttu.


Kosteiden tilojen laatoitukset valmistuivat jokunen hetki sitten, niistä tuli todella, todella kauniit! Oikein säälittää laittaa kalusteet kiinni seiniin. Laatoitus ja tekijänsä ansaitsee oman postauksensa, se luvassa sitten, kun poistamme suojaukset muiden sisätöiden valmistuttua.


Samoin sähköpuoli on lähestulkoon valmis. Sähkökalusteet ovat Design-Talon perusmallistoa eli Enston Intro-mallistoa. Siistit ja simppelit.


Yllätys oli, että Rothin lattialämmityksen termostaatit ovat näin nätit. Olin jo henkisesti varautunut joihinkin rumiin typeriin mokkuloihin, mutta nämä sopivat sähkökalusteisiin aivan loistavasti. Ei siis haittaa, vaikka ovatkin silmän korkeudella.


Myös ovikello on jo omalla paikallaan, plim plom. Hienosti on Design-Talo keksinyt painattaa logonsa ovikelloon, olkoot nyt siinä ainakin talonäyttöön asti mainoksena.



Talon sydän on myös lähtenyt söpösti käyntiin, kun Niben maalämpöpumppu on lämmitellyt talon mukavaan sisälämpötilaan. Pumppu on saanut jo kutsumanimen Scotty, sen verran on Star Trek -meininki päällä.


Sisätilojen lämpötilaa ja suhteellista ilmankosteutta seurailemme kätsyllä pikkumittarilla, jotta asennusolosuhteet massiivitasoille ja kohta myös parketille ovat oikeat.


Väliovet ja jalkalistat ovat jo saapuneet, samoin pääovi. Valitsimme pääoveksi New England -henkisen Kaskipuun Satakari-oven, se näyttää todella kauniilta! Väri on sama tummanharmaa kuin ikkunoiden ulkopuitteet, parvekekaiteet, katto ynnä muut. Mutta sen kanssa on harmillisesti nyt pientä säätöä, sillä jonkinmoisen järjestelmien ja/tai ihmisten puutteellisen rajapintakohtaamisen takia pääovi on tullut yksivärisenä eli se on nyt sisäpuolelta vääränvärinen (tummanharmaa).... Koska koko talo on muuten sisäpuolelta täysin valkoinen, ajatus tummanharmaasta ovesta on kertakaikkiaan mahdoton. Toivottavasti asia ratkeaa sujuvasti.
SaveSave

maanantai 21. elokuuta 2017

Oak it is!



Tänään lävähti talolle parkettikuorma. 

Kaikki sisäpintavalinnat talon sisäpuolella lähtivät tästä lattiasta. Ensi-ihastukseni oli Trinityn käsinveistetty lankkuparketti, jonka kuuden millin puukerros ja viistetyt "lankkureunat" olivat rustiikkiudessaan aika upeat. Pyörittelimme mallipaloja huolella jo ennen kuin yhtään taloluonnosta oli piirretty. 

Mutta kun talo alkoi muotoutua hieman modernimmaksi, päätimme katsoa myös sliipatumpia vaihtoehtoja. Kotimaisen Timberwisen tuotevalikoima näyttäytyi nettisivuilla vähän hässäkkänä. Hetken kesti, että hahmotin, mitä parkettia valitessa oikeastaan valitaan.

Puulajit eroavat toisistaan paitsi värin, ilmeen niin myös kovuuden perusteella. Tammi on kovempaa kuin mänty, mutta pehmeämpää kuin saarni. 

Säleisyys kertoo, kuinka monesta jalopuisesta pintasäleestä yksi parkettilauta on tehty. Lankkulookkia kun haluamme, niin valinta on 1-säleinen.

Lajitelmalla tarkoittaa oksaisuutta ja visuaalista yhdenmukaisuutta. Useimmiten jako on kolmeen, Timberwisella Select, Classic ja Rustic. Näistä Select on vähäoksaisin, jolloin siinä on enintään kynänpään kokoisia oksakohtia ja kittauksia.

Kaikki parketit ovat hiottuja. Niin sanotut harjattu parketti käsitellään hiomisen jälkeen vielä teräsharjalla, joka irrottaa puun pehmeämmät osat, ja puun syyt tulevat paremmin näkyviin.

Erilaisilla värikäsittelyillä tehdään nykyään jopa vaaleanpunaisia parketteja! Me haemme kuitenkin vähän naturaalimpaa lokkia. Nordic on värikäsittelyistä lempein. Se on tammen luonnonväriä hieman vaalentava värisävy, joka taittaa tammen luontaista keltaisuutta tai vihertävyyttä pois sekä heikentää tammen kellastumista päivänvalossa.

Pintakäsittelyksi voi valita joko öljyvahan tai mattalakan. 
Öljyvaha tuo puun lämmön ja hengen esiin. Vahatussa parketissa huokoset jäävät osittain auki, mikä tekee lattiasta "puumaisemman". Näihin huokosiin voi periaatteessa  ajan kuluessa pinttyä likaa. Öljyvaha kuivuu ajan (vuosien) kuluessa, jolloin parketti saattaa alkaa imaista kaikki esim. läikkyneet nesteet huokosiinsa. Mattalakka puolestaan muodostaa paksun kalvon, joka täyttää puun huokoiset rakenteet.

Tämä viimeinen silaus johtikin pitkään pohdintaan. Vahatun harjatun parketin tuntuma on kertakaikkiaan ihana ihana ihana - pehmeä, lämmin, luonnollinen, iisi ja vähän rustiikki. Mattalakattu harjattu parketti on hieman kiiltävämpi - ja kovempi. 

Mattalakattua puolsi kaksi asiaa:
1) Meille tulee parkettia lattiaan heti ulko-ovelta lähtien - ei siis yhden yhtäkään lattialaattaa muualla kuin wc- ja pesutiloissa.
2) Meillä on koira. Sinänsä koiran kynsistä aiheutuvat kulumat eivät haittaa, harjattu parketti on valmiiksi epätasainen. Mutta koiran anturoissa kulkeutuu sisätiloihin aina jonkun verran, jos ei nyt suoranaista hiekkaa, niin mikroskooppisen hienoa pölyä ja tassulikaa teiltä ja poluilta. Emme halua tämän pinttyvän vahattuun parkettiin.

Mutta kun se mattalakattu on tietenkin kiiltävämpää kuin vahattu.... 


Onneksi Design-Talon yhteistyökumppanina toimivassa Säkkisen parkettiliikkeessä jaksettiin kuunnella eräänkin helsinkiläisrouvan länkytystä ja perusteellisesti esitellä kummankin loppukäsittelyn eri puolia. Sitten tarjottiinkin "tiskin alta" ns. extreme-mattalakattua parkettia. 
Best of both worlds, lakatun pinta, vahatun ulkonäkö! Sitä me tilattiin!



Ja sitä me saatiin! Pakko oli tietenkin heti yhtä pakettia hieman raottaa ja todeta, että 
ah, siitä tulee niin IHANA!



P.S. Ja sitten vielä se höyrynsulkumuoviasia. Kaikki parkettivalmistajat vaativat höyrynsulkumuovin asentamista ja tämä on myös talotoimittajien oletusarvo.

Mutta me emme muovia laita (ja kauppasopimuksessa otamme vastuun tästä ratkaisusta itsellemme). Me haluamme, että parketti saa "elää" vuodenaikojen vaihtelussa kosteuden kulkeutuessa parketin läpi. Tällöin parketti saattaa esim. napsahdella ponteissa. Mutta mieluumin niin, kuin että muovittaisimme betonin pussiin. Jos jostain epätodennäköisestä syystä talonpohjana oleva maanvarainen laatta kastuisi eikä pääsisi kuivumaan, niin mieluummin huomaamme parketin korkkaavan kuin annamme kosteuden kukkia höyrynsulkumuovin alla.
SaveSave

Melko lailla valmis

Se alkais kuulkaa olla valmis! Tänään talo virallisesti luovutettiin Design-Talolta meille. Suojapaperit on kuorittu lattioilta pois, p...